Enkelin vastaus
Tässä kirjoittamani runo. Kuvaa hyvin tuskaa mutta myös toivoa.
Pari viikkoa sitten havahduin miettimään elämäni suuria ja pienempiäkin tapahtumia. Aina parisuhteesta töihin ja ihan arkipäivän asioihin. Miten paljon tiedostetut ja tiedostamattomat ajatukseni ovat vaikuttaneet siihen millaisen lopputuloksen asiat ovat saaneet. Mihin suuntaan olen tapahtumia ohjannut? Jäin itselleni kiinni! Huomasin ensin muutaman ajatusmallin, joita olen viljellyt aina samoissa tilanteissa. Nämä tilanteet ovat johtaneet aina samaan …
Jälleen yksi vuosi on eletty. Mitä siitä opin, mitä ymmärsin itsestäni. Vuoden vaihtuessa on hyvä pysähtyä menneen vuoden kulkua.
Marionetti on nivelnukke, jota ohjataan naruilla ylhäältä päin. Mielestäni otsikko kuvaa osittain tämän päivän yhteiskunnan toimintaa. Varmaankin se on aina ollut niin, mutta nykyään tieto ja tarve saavuttaa ihmisen ennen kuin ehdit sen kissan sanoa. Nämä molemmat ovat ulkoisen maailman ohjausta. Tiedolla tarkoitan sitä informaatiotulvaa, joka saavuttaa meidät halusit tai et. On vähintäänkin tarpeellista tutkia …
Maailma on myllerryksessä ja pysyvän muutoksen kynnyksellä. Isoin paini käydään ihmisen, yksilön sisäisessä maailmassa. Pitää pysähtyä ja olla itsessään niin läsnä kuin mahdollista. Löytää sisältään seesteisyys ja onnellisuuden tekijät, jotka saattavat meidät tilaan, jossa pelolla ei ole enää asuntoa. Jos ei pysähdy ja anna aivoille mahdollisuutta päästä tilaan, jossa on edes mahdollista huomata sisäistä maailmaa, …
Olen tutkinut otsikon aihetta viime päivinä paljon omasta näkökulmastani. Olen paennut juuri niitä asoita, mitä eniten tarvitsen. Kulunut vuosi on tuonut tullessaan paljon uutta, joka puolestaan on aiheuttanut kipuilua ja pelkoja. Toisaalta myös iloa ja onnistumisen tunnetta. Kyse ei kuitenkaan ole mistään sen vakamammasta, kuin elämän elämisestä. Nimenomaan elämisestä, eikä suorittamisesta. Kuitenkin huomaan säännöllisin väliajoin, …
Alussa oli suo, kanto ja kannonnokassa elämää ihmettelevä Nalle. Oli hiljaista. Vain syksyisten sadepisaroiden pehmeä rummutus säesti ajatuksia, joilla tuntui suon aavalla olevan tilaa sinkoilla avaruuden ääriin saakka. Kun sade taukosi, kun ajatuksetkin taukosivat, putosi jostakin niiden kutsuma kipinä sihisten rahkasammalmättäälle. Kuin tähti olisi pudonnut taivaalta, Nalle mietti ja tarttui kipinään, joka ei kumma kyllä …